Maanantai aamu alkaa kalenteriin katsomalla ja aikatauluja sovittamalla. Ettäkö, olisin jokin tärkeä ja kiireinen henkilö, johtavassa asemassa oleva, bisnes ihminen tai jotain muuta, en lainkaan. Mutta, ihan tällaisella tavallisella ihmiselläkin tuo kalenteri täyttyy ja kiirettä pukkaa. Mistään yhteiskunnllisesti, poliittisesti tai muuten maata mullistavista asioista, menoista ei ole kysymys. Mutta, ihan mukavaista ja leppoisista menoista ja tehtävistä, jos nyt ei hammaslääkäriä siihen lasketa.
Tänään päivän päätteeksi suunnitellaan Kaivolla (naisten voimavara yhdistys) tulevan perjantain markkinoita. Mentiin lupaamaan ruishuttua tarjottavaksi. Ajatus kuulosti oikein hyvälle, mutta nyt toteutus hirvittää. Ei se hutun keitto niin yksinkertaista olekkaan, että kuumaan veteen ruisjauhot heitetään ja vähän hämmennellään. Sitä aloitellaan edellisenä päivänä jo ja tarkkaa hommaa, ettei pala pohjaan, ei paakkuunnu, varmasti kypsää jne. Siinä se onkin nähtävää ja maistettavaa mitä perjantaina torilla tarjotaan. Tiistaiksi sitten, olen suunnitellut ikkunan pesua lyhyen työpäivän jälkeen. Se on niin tympeää ja vastenmielistä minusta, että täytyy ihan kalenteriin laittaa, että se tulee tehtyä, vaikk voihan se olla että jotain "kiireellisempää" pukkaa siksi iltapäiväksi.
Sitten, onkin ateriapalvelua kylätalolle, matkailuyrittäjien palaveria, kokousta ennen perjantaita ja niitä odotettuaja markkinoita. Jossain välissä pitäisi tehdä jotain sellaista mistä joku eurokin tilille ropsahtaisi. Näissä touhuissa tämänkin viikko varmasti leppoisasti vierähtää.
Kiva oli taas lukea blogiasi
VastaaPoistajaana