torstai 14. maaliskuuta 2013

Paaston aika

Kuntoutus on takana päin. Mukava ja liikunnallinen viikko Herttuassa. Paljon antoisampi kuin ensimmäinen viikko marraskuussa. Olin silloin niin kipeä, että monesta asiasta piti jäädä vaan sivusta katsojaksi. Tavoitteisiinkin olin hieman päässy. Tiivistyihän ne muutamaan viikkoon, heh.
Kolmas jakso onkin sitten vasta marraskuussa ja tavoitteet olen luvannut itselleni täyttää.
Nyt sitten kuntoilu on jatkunut melko innokkaasti ja motivoituneesti.
Samoin ruokaremonti on pitänyt.  Siihen on tietysti auttanut se, että Reinon kanssa molemmat katsotaan vähän mitä suuhun pistetään.
Ei ole leivonnaisten tuoksua nyt Ellilän tuvassa ollut pitkiin aikoihin. Luonne heikko niin ei viitsi itseään kiusata. Mikähän muuten on, kun ei ole vieraitakaan pahemmin näkyny??
Laskiaisesta aloitin myös oman "paastoni". Olen kilvoitellut ilman makeita kahvileipiä tai karkkia. Lupa on sitten pääsiäisenä nauttia suklaamunista. Töissä tietysti tulee leivottua makeaa kahvileipää, kakkua ja muuta herkkua. Mutta, tiukasti olen pidättäytynyt eikä se niin vaikeaa ole ollut.
Apuna tähän liikunta/ruokaremontiin käytän kalorilaskuria netissä.
Tämä onkin ollut hauskaa työpaikalla, henkilökunnan ruokailussa ja kahvilla osaan jo laskea montako kaloria kenenkin lautasella on, tämä on pidetty kyllä ihan huumorilla.

Lenkkeillyssä minulla on kaverina Tytti koira ja uusi sykemittari. Teidän, monen ajattelevan, että ei siihen lenkkeilyyn tarvita mitään mittareita. Niin minäkin ennen. Mutta, tämä on minulle yksi motivoiva laite, ihan niinkuin koirakin. Iloisesti se odottaa pääsyä juoksentelmaan tuonne Rutjantielle.
Tähän 9 tien reunamille erehdyin näin talvi aikaan kerran kävellen. Huh, hyvä että hengissä selvisin.
On se liikenne aika hurjaa. Autoa menee lähes yhtä paljon kun Mechelininkadulla Helsingissä.
Tie on kapea ja levähdysalueita, kevyenliikenteen väylää,  tai uratonta pätkää ei ole välillä Onkamo- Niirala.
Mutta, niitä matkailijoitakin joukossa on. Kaikki autot eivät ole bensiinin tankkausreissulla kuitenkaan.

Tämä sitten mieltäni "sytkyttää", mitä matkailuun liittyvää palvelua tähän Kaurilan kohdalle? Me Reken kanssa päivitetään majoitus huoneita kevään aikana joten yöpymistilaa on muutamalle saatavilla kesäkuun alusta, ainakin kesän ajaksi.
Millälailla saisi Kaurilan kylätalolle kesän ajaksi toimintaa, kuka rohkea lähtee yrittämään kesämyymälää, esim. tilatuotteita, wanhaa ja uutta sisustus nippeliä esim. koska siinä on kiva aitta pihapiirissä josta saisi mukavan myymälän. Kahvio, lounasta, näyttelyitä ihan mitä vaan?
Jo facebookissa väläyttelin ideaa, että lähen muurikkalettuja, kahvia ja Vilenin mansikoita myymään tuohon tien varteen. Moni lupas jo tulla letuille. :) Olisipa hyvä jos vaikka tuossa Patsolaan kääntyvän tienhaarassa lammen rannalla olisi mukava levike. Haaveita, haaveita....Mutta, mistäs tietää jos niistä jotain "poikiikin"?

Kyllä miula ideoita piisaa. Mutta, eihän sitä tiedä kun nyt tienpäällä hölkkäilen ajatuksissani, voimaa kasaan kehooni mitä sitä vielä alkaa tapahtumaan.

Väsynyt Tytti lenkin jälkeen.


 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti